logo

Metsänhoitaja Yrjö Edvard Rainion hauta – Rukous

Rukous

Pronssiveistos ja –reliefi
Eemil Halonen 1942
Hietaniemen hautausmaa

Metsänhoitaja Yrjö Rainion haudalla oleva kuvanveistäjä Eemil Halosen Rukous-veistos valmistui jatkosodan aikana 1942. Hautapaasin päällä oleva veistos esittää huntupäistä naista, joka seisoo kädet liitettyinä rukoukseen ja katse suunnattuna ylöspäin. Hautakiveen on kiinnitetty pronssinen kohokuva Yrjö Rainiosta. Veistos on valettu taiteilijan veljen Arttu Halosen valimolla Lapinlahdella.

Kuva: Eemil Halonen, Rukous, 1942, patinoitu kipsi. Halosten Museosäätiö

Metsänhoitaja Yrjö Edvard Rainio (aik. Grönroos, 1875–1941)

Metsänhoitaja Yrjö Edvard Rainio (aik. Grönroos, 1875–1941) syntyi Lappeen pitäjässä Viipurin läänissä. Hänen isänsä tilanomistaja, maanviljelysneuvos Edvard Grönroos työskenteli Viipurin läänin kynnönneuvojana ja opetti maanviljelijöille muun muassa kyntöauran käyttöä. Myöhemmin perhe muutti Heinjoelle, josta Edvard Grönroos hankki omistukseensa pinta-alaltaan laajan Pilppulan tilan.

Suomenmielinen maanviljelysneuvos Edvard Grönroos oli vahva kunnallispolitiikan vaikuttaja ja myös talonpoikaissäädyn edustaja vuoden 1888 valtiopäivillä. Hän oli ajamassa Lappeen pitäjään kotiteollisuuskoulua, jossa sittemmin myös Eemil Halonen opiskeli nikkariksi.

Yrjö Rainio pääsi ylioppilaaksi Tampereen reaalilyseosta vuonna 1895, minkä jälkeen hän opiskeli monipuolisesti hallintotieteitä ja maa- ja metsätaloutta. Rainio suoritti Helsingin yliopistossa ylemmän hallintotutkinnon 1899, sai päästötutkinnon Evon metsäopistosta 1902 ja valmistui seuraavana vuonna agronomiksi Mustialan maanviljelys- ja meijeriopistosta. Lisäksi Yrjö Raunio suoritti filosofian maisterin tutkinnon 1907. Hän teki opintomatkoja Ruotsiin, Tanskaan, Saksaan ja Ranskaan.

Työuransa Yrjö Rainio aloitti metsäkonduktöörinä, virkatalojen tarkastajana ja metsänhoitajana. Hän toimi Evon metsänvartijakoulun johtajana vuonna 1908 ja sen jälkeen metsähallituksen maankäyttöosaston metsänhoitajana melkein kolmekymmentä vuotta 1909–1937, aina sairastumiseensa saakka. Rainio työskenteli myös eduskunnan maatalousvaliokunnan sihteerinä 1910–1911 ja talousvaliokunnan sihteerinä 1912.

Yrjö Rainio luennoi ja kirjoitti ahkerasti maa- ja metsätalouteen liittyvistä aiheista. Häneltä ilmestyi vuonna 1908 tutkimus saksalaisesta rahkasoiden viljelystä. Teoksesta muodostui oppikirja suomalaisille suoviljelijöille. Julkaisuissaan hän käsitteli muun muassa havupuiden karistetautia, salaman vaikutuksia metsäpuihin ja metsäkauppoja. Rainio kirjoitti myös historiallisen katsauksen Viipurin läänin metsäoloihin 1811–1911.

Yrjö Rainio harjoitti myös hyväntekeväisyyttä ja toimi muun muassa Mannerheimin Lastensuojelujärjestössä. Rainio perusti synnyinseudulleen Lappeen Ihalaisen kylään Huhtiniemen lepokodin 1912 sekä seuraavana vuonna orpokodin yhdessä isänsä kanssa. Yrjö Rainio toimi myös kunnallispolitiikassa, muun muassa Lauttasaaren taajaväkisen yhdyskunnan valtuuston puheenjohtajana 1925–1928 ja Huopalahden kunnanvaltuuston varapuheenjohtajana 1929–1930.

vinjetti

Sijainti

Hietaniemen hautausmaa
Hietaniemenkatu 20, 00100 Helsinki
vinjetti
  • Share