logo

Päätoimittaja Eero Erkon hauta – Ajatuksen vapaus

Ajatuksen vapaus

Pronssiveistos
Eemil Halonen 1929
Hietaniemen hautausmaa

Eero Erkon hautapatsaan tilasi kuvanveistäjä Eemil Haloselta Helsingin Sanomat. Eemil Halonen oli poliittiselta vakaumukseltaan nuorsuomalainen, ja Päivälehdessä vaikuttaneet kulttuuripiirit olivat hänelle läheisiä. Eero Erkon poika Eljas Erkko luonnehti kuvanveistäjä Eemil Halosta isänsä taiteiljaystäväksi.

Aikalaiset muistelivat päätoimittaja Eero Erkkoa vaatimattomana ja hiljaisena miehenä, joka samalla oli päättäväinen ja voimakas. Aikalaiskuvauksen mukaan myös Eemil Halosen veistoksessa kannon päässä istuva nuorukainen on valoisa, kirkaskatseinen olento, jolla on tyyni, mutta määrätietoinen ilme puhtailla piirteillään. Figuurin oikea käsi lepää kohotettua oikeaa polvea vastaan. Kämmenestään nuorukainen päästää linnunpoikasen lentoon.

Eemil Halosen Ajatuksen vapaus -veistos (myös nimellä Vapauteen tai Kirkkauteen) on selkeästi ja vahvasti symbolinen. Kuvanveistäjä Eemil Halonen on yhtä aikaa luonut vertauskuvan sekä Eero Erkon olemukselle että suomalaisten rauhanomaiselle itsenäisyystaistelulle. Lintu symbolina on monitulkintainen. Esimerkiksi perinteisessä hautaustaiteessa esiintyy usein sielunlintu. Toisen näkökulman lintuun tuo Maila Talvio vuonna 1927 ilmestyneessä teoksessaan Jumalan puistot – Leposijoja ja hautuumaita: ”Muistaminen hautakummuilla on linnun nousua siniseen ilmaan”.

Kolmas tulkinta lintu-symbolille liittyy päätoimittaja Eero Erkon elämäntyöhön. Pieni, orpo linnunpoika edustaa ihmisen aatemaailmaa. Lentoon laskeminen on aatteen päästämistä vapauteen. Linnun voi konkreettisimmillaan ajatella edustavan jopa nuorsuomalaisia varpusia, jotka ajoivat myös sosiaalisia uudistuksia. Hautamuistomerkin paljastustilaisuudessa 18.5.1929 Hietaniemen hautausmaalla Eljas Erkko tulkitsi isänsä aatteellisuutta näin:

– – (H)än oli vapaamielisen aatteen elähdyttämä, mies, joka piti elämäntyönään ei ainoastaan taistella maansa vapauttamiseksi, vaan vapauttaakseen kansalaisensa, mikäli se hänestä riippui, valtiollisesti, sosialisesti ja henkisesti. Hän mielessään aina vaali tätä vapauden aatetta kuin vaalitaan orpoa lintua, joka tarvitsee huolehtimista, turvaa, jotta sen siivet kasvaisivat ja se pystyisi nauttimaan vapaudestaan. Ennen kuolemaansa hän sai nähdä, että tämän vapauden linnun siivet alkoivat voimistua, niin että se jaksoi ottaa ensimmäiset lentonsa vapaudessa. (Helsingin Sanomat S 19.5.1929)

Hautamuistomerkki on kokonaisuutena yksinkertainen ja eheä monumentaalinen kokonaisuus. ”Siinä ei ole mitään rehentelevän mahtipontista eikä ulkonaisiin häikäisykeinoihin vetoavaa, vaan kaikki alistuu nöyrästi taiteellisesti harkittuun kokonaisvaikutukseen ja sielukkaasti tulkittuun vertauskuvallisuuteen”, totesi Helsingin Sanomien johtava taidearvostelija, taidehistorioitsija Edvard Richter (1880–1956) arvioidessaan vasta paljastettua hautamonumenttia. Kiiltäväpintaiseksi hiottu punainen graniitti reunustaa hauta-alaa kolmelta puolelta. Ihanteellinen nuorukaishahmo on asetettu etelään päin, vasten päivää ja vasten valoa. Taiteilijan veli Arttu Halonen on valanut noin 1,2 metriä korkean veistoksen pronssiin valimollaan Lapinlahdella.

Kuva: Eemil Halonen, Ajatuksen vapaus, 1929, patinoitu kipsi.Halosten Museosäätiön kuva-arkisto.

Eero Erkko (1860–1927)

Päätoimittaja, ministeri ja kansanedustaja Eero Erkko oli autonomian ajan viimeisten vuosikymmenten ja itsenäisyyden ajan alun keskeisiä vaikuttajia Suomessa. Hän oli Päivälehden (myöhemmin Helsingin Sanomat) perustajia ja lehden ensimmäinen päätoimittaja.

Eero Erkko oli perustamassa nuorsuomalaista puoluetta ja toimi sen puheenjohtajanakin. Hän kuului puolueessa vasempaan siipeen, ns. varpusiin, jotka kannattivat myös sosiaalisia uudistuksia. Erkko toimi säätyvaltiopäivillä porvarissäädyn edustajana vuodesta 1894 ja yksikamarisessa eduskunnassa nuorsuomalaisten kansanedustajana 1907–1919.

Ensimmäisenä sortokautena Päivälehti oli kenraalikuvernööri Bobrikovin silmätikkuna. Maanalaisen kagaalin toimintaa johtanut Eero Erkko erotettiin päätoimittajan paikalta ja hänet karkotettiin maasta 1903. Palattuaan Suomeen Erkko työskenteli vuodesta 1908 lähtien Päivälehden seuraajan, Helsingin Sanomien päätoimittajana aina kuolemaansa saakka. Hän myös hankki omistukseensa lehtiyhtiön osake-enemmistön.

Suomen hallitusmuotokiistassa Eero Erkko kuului tasavaltalaisiin. Hän vaikutti sanomalehtityön lisäksi Kansallisessa Edistyspuolueessa ja toimi ministerinä kolmessa hallituksessa 1918–1920.

vinjetti

Sijainti

Hietaniemen hautausmaa
Hietaniemenkatu 20, 00100 Helsinki
vinjetti
  • Share