logo

Tohtori Julius Lylyn hauta – Graniittinen muistomerkki

Graniittinen muistomerkki

Eemil Halonen 1914
Ristimäen hautausmaa

Tohtori Julius A. Lylyn hautajaiset pidettiin Viipurissa 21.6.1903. Niistä muodostui suuri maakunnallinen surujuhla ja poliittinen mielenosoitus venäläistämistoimia vastaan. Kuvanveistäjä Eemil Halonen teki Lylyn hautamuistomerkin noin kymmenen vuotta tämän kuoleman jälkeen.

Lylyn graniittinen muistomerkki paljastettiin Ristimäen hautausmaalla Viipurissa kesäkuussa 1914. Hautakiveen oli hakattu Julius A. Lylyn korkorintakuva, nimi ”J. A. Lyly” ja elinvuodet. Paljastustilaisuus oli hyvin pelkistetty. Vain seppeleet laskettiin haudalla. Pienimuotoiset juhlallisuudet järjestettiin hotelli Belvederessä.

Muistomerkin tilaajana olivat Viipurin nuorsuomalaiset. Hankkeen valmistelu oli ollut erittäin arkaluontoinen. Kun Viipurin nuorsuomalaiset olivat perustaneet komitean patsasasiaa varten, kenraalikuvernööri puuttui komitean työskentelyyn ja yritti estää hankkeen. Vielä muistomerkin paljastamisen jälkeen hän halusi selityksiä, miksei Viipurin piirin nimismies ollut estänyt paljastusjuhlaa eikä ilmoittanut siitä viranomaisille eteenpäin.

Ristimäen hautausmaa tuhoutui neuvostoaikana.

Kuva: Kansalliskirjasto

Tohtori Julius Lyly (1856–1903)

Filosofian tohtori Julius A. Lyly (vuoteen 1883 Bergh, 1856–1903) tunnettiin Viipurin Sanomien toimittajana ja Nuorsuomalaisen Puolueen johtohahmona. Hän oli kuopiolaisen herännäispapin Julius Immanuel Berghin (1810–1878) poika. Isä nimitettiin myöhemmin Limingan kirkkoherraksi.

Ylioppilasvuosista lähtien Julius A. Bergh oli jyrkän suomenmielinen. Hän muun muassa muutti nimensä vuonna 1883 Lylyksi. Kieltenopettaja Julius A. Lyly väitteli tohtoriksi 1889 ja muutti samana vuonna Viipuriin klassisen lyseon opettajaksi.

Julius A. Lyly oli yhteiskunnallisesti erittäin aktiivinen. Hän toimi esimerkiksi Viipurin kaupunginvaltuutettuna 1890-luvun loppupuolella ja Viipurin työväenyhdistyksen puheenjohtajana vuosina 1891–1902, siihen saakka kunnes yhdistys muuttui sosialistiseksi. Lyly oli myös nuorisoseura-aatteen elähdyttämä. Lisäksi hän kuului Nuorsuomalaisen Puolueen perustajiin ja laati sen puolueohjelman vuonna 1894. Nuorsuomalaiset eivät hyväksyneet sortovuosien aikaista myöntyväisyyspolitiikkaa. Lyly kuului nuorsuomalaisissakin radikaaliin siipeen: hän oli maanalaisen kagaalin johtomies Karjalassa.

Julius A. Lyly työskenteli myös toimittajana. Vuonna 1894 hän osti Viipurin Sanomat ja sen kirjapainon. Linjaltaan lehti oli nuorsuomalainen ja sai sortovuosina toistuvia varoituksia painoviranomaisilta. Viipurin Sanomat lakkautettiin 1901, ja Lyly karkotettiin maassa. Taloudellisista vaikeuksista kärsinyt Lyly teki itsemurhan maanpaossa Berliinissä 1903.

vinjetti

Sijainti

Ristimäen hautausmaa
vinjetti
  • Share